Tuossa hetki sitten eräs tätä blogia lukenut henkilö oli bongannut jostain messengerosoitteeni, ja otti yhteyttä erään kirjoitukseni tiimoilta. Tulin siihen tulokseen, että olin kokonaan unohtanut tämän blogin, onhan viimeisin kirjoitus Maaliskuulta. Kevät kun oli enemmän tai vähemmän sekavaa ja masennuksentäyteistä aikaa. Nyt tuntuu samalta. Siksipä olen miettinyt elämääni uusiksi, ja kysynyt itseltäni "onko tässä mitään järkeä?". Vastaukseksi sain, että ei ole, koska olen sellaisella alalla, joka ei kiinnosta minua ainakaan sen vertaa, että jaksaisin koulussa istua. Olen miettinyt oppisopimusta vaihtoehtona, mutta tiedä sitten, onko sekään viisasta. Suunnitelmissa olis muutto Raaheen, joko töiden perässä tai ilman töitä. Toivon mukaan edes se onnistuis, niin tuntisin onnistuneeni edes jossain asiassa vaihteeksi. Ei tää elämä parane vanhoja murehtimalla ja itsesäälissä rypemällä.