Rupesin tuossa miettimään, että missä olen epäonnistunut. Humalassa tulee tehtyä tyhmyyksiä, jotka myöhemmin kaduttavat. Kontrollihan siinä menee, kun ottaa yhen liikaa ja jättää aivot narikkaan. En ole ylpeä siitä, mihin suuntaan elämäni on menossa. Ei ole helppoa, varsinkin kun taitaa olla tuon alkoholin käytön kanssa pieni ongelma. Pitäisi rajoittaa, mutta ei sitä koskaan tiedä, mistä itsensä löytää, ensin baarista ja sen jälkeen putkasta. Ehkä. Toisaalta se olisi helpompaa ja halvempaa jättää alkoholi kokonaan pois, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Vielä muutama vuosi sitten olin viaton pikkulapsi, joka teki tyhmyyksiä ajattelemattomuuttaan, eikä osannut varoa seurauksia. Nyt kun seuraukset iskevät suoraan minuun, koska olen rikosoikeudellisessa vastuussa, pitäisi osata ajatella seurauksia. Mutta ei. Milloinkohan tajuan, että joudun itse kärsimään seuraukset? Sitä päivää odotellessa täytyy olla tekemättä mitään, mistä tulee ei-niin-toivottuja seurauksia.